Liite 3: Mitä jos -kysymyksen perustelu

^ECSA

USA rakentaa strategista Bitcoin-reserviä. BRICS-maat kehittävät lohkoketjupohjaista reservivaluuttaa. Keskuspankit suunnittelevat ohjelmoitavia digivaluuttoja. WeChat yhdistää maksun, viestinnän ja identiteetin – ohjelmallisesti. Joukkorahoituspalvelut ja p2p-lainat ohjelmoivat uudenlaisia taloudellisia suhteita. DAO:t mahdollistavat organisoitumisen ilman yhtiömuotoa. Hajautetut rahoitus- ja markkina-protokollat rakentavat taloutta ilman instituutioita – vain koodilla. Wall Street Bets järisytti markkinoita meemien ja verkostojen voimalla.

Nämä eivät ole poikkeuksia. Ne ovat signaaleja. Ne kertovat (tarkemmin ks. liite 1), että taloudelliset suhteemme ovat siirtymässä ohjelmoitavalle mediumille: Kansallisvaltiot alkavat käyttää ohjelmoituja rahajäjestelmiä strategisina varantoina. Reservivaluutta ei ole enää kansallisen keskuspankin poliittinen mandaatti, vaan lohkoketjuverkoston ohjelmoitu funktio. Raha ei ole vain vaihdannan väline, vaan käytettävyyden ohjelmointirajapinta. Talouden protokollat eivät ainoastaan mahdollista toimintaa – ne määrittelevät sen ehdot. Organisaatiot ovat ohjelmallisesti luotuja ja hallittuja yhteistoiminnan muotoja. Arvo ei ole vain hyödykkeiden tai rahan ominaisuus – se on protokollassa määriteltyä suhteiden logiikkaa, joka voidaan ilmaista, jakaa ja toteuttaa ohjelmallisesti. Kuten sosiaalinen media syntyi, kun sosiaalinen vuorovaikutus siirrettiin koodattavaan muotoon, nyt on syntymässä taloudellinen media: arvo, koordinointi, riski ja omistus eivät ole enää vain instituutioiden käsissä – ne ovat koodattavissa suhteiksi, joita kuka tahansa voi ehdottaa, ylläpitää ja toteuttaa. Talous ei enää vain käytä teknologiaa. Se on teknologiaa. Verkostot eivät ole vain passiivisia väyliä – ne laskevat, arvottavat ja organisoivat todellisuuttamme. Ne määrittävät, kuka pääsee mukaan, millä ehdoin, ja mitä lasketaan taloudeksi. Ja niin kauan kuin emme osallistu itse tähän muutokseen…

• vahvemmat voivat yksipuolisesti irtautua sopimuksista – tai sanella uudet ehdot

• maksut voivat katketa, valuutta devalvoitua, säästöt kadota, tilit jäätyä

• osallistuminen voidaan estää tai rajata yhdellä painalluksella

• taloudelliset säännöt voidaan kirjoittaa muualla, suljetuissa verkoissa

• emme pääse päättämään, mikä lasketaan arvoksi – joudumme elämään muiden laskemassa taloudessa

Mitä jos talouden digitalisaation mahdollisuudet avautuvat vasta, kun ymmärrämme talouden uudella tavalla? Ei vain järjestelmänä, vaan protokollana. Ei vain rakenteena, vaan ilmaisun tilana. Ei vain vanhana taloutena, vaan uutena mediana. Johon siirtymistä AI tulee vain kiihdyttämään.

Mitä jos kasvu ei ole vain määrän lisääntymistä, vaan kykyä ilmaista uusia tapoja luoda ja jakaa arvoa? Mitä jos se, joka kontrolloi protokollaa, kontrolloi sitä, mikä lasketaan taloudeksi?

Suomella on mahdollisuus. Meillä on digitaalinen infrastruktuuri, avoin hallinto, kokeilukulttuuri ja -kyky. Mutta meiltä puuttuu vielä uusi talouden kieli. Kieli, jolla ei vain puhuta talouden kasvusta, vaan ilmaistaan se uudella tavalla.