Mitä jos organisaatiot olisivat ohjelmoitavia?

Tiivistelmä

Uudet talouden alueet syntyvät organisaatioinnovaatioista – osakeyhtiö on tästä klassinen esimerkki. Siksi ohjelmoinnin avaama mahdollisuus kehittää kokonaan uusia organisaatiomalleja on myös mahdollisuus luoda uusia talouden kenttiä ja avata laaja-alaisia kasvupotentiaaleja.

Tämä teksti kartoittaa keskeisiä pohjarakenteita, otollisia lähtökohtia ja tarvittavia askelia tämän potentiaalin kehittämiseksi. Lopuksi se vastaa kiteyttävään kysymykseen: Miten Suomen koko organisaatiopohja voitaisiin muuttaa ohjelmoitavaksi – ja mitä merkittäviä etuja siitä seuraisi?

Keskeinen teesi

Taloutta ei voida rakentaa ilman sen organisaatioita. Organisaatio on talouden perusrakenne – se tekee toiminnan mahdolliseksi ja määrittää sen logiikan. Tästä syystä ohjelmoitaviin organisaatiomuotoihin panostaminen tarjoaa vahvan etulyöntiaseman uuden talouden rakentamisessa.

Muutos talouden logiikassa

Talouden logiikka määräytyy sen organisaatiopohjan kautta: rakenne säätelee logiikkaa ja tekee taloudesta toiminnallisen. Kun organisaatiomuodot uudistuvat, avautuu mahdollisuus laajentaa nykyistä logiikkaa – ja kehittää kokonaan uusia.

Seuraukset talouskasvun käsitteelle

Nykyinen tarve, erityisesti Suomessa, on kasvattaa uusia talouden muotoja. Kilpailuasemamme vanhoissa rakenteissa on heikko, eikä pelkkä optimointi riitä. Tarvitaan uusia variaatioita.

Uusien taloudellisten muotojen kasvu edellyttää niiden pohjarakenteiden organisointia:

Mitä instituutioita tarvitaan? Millä järjestelmillä ja metriikoilla? Kenen vallan alla?

Nämä ovat suunnittelu- ja innovaatiokysymyksiä. Siksi ohjelmoitavan organisaation työkalujen käyttöönotto edellyttää sekä systemaattista soveltamista että ennakoivaa tutkimusta.

Suhde ohjelmoitavaan talouteen

Ohjelmoitava organisaatio on ohjelmoitavan talouden keskeinen mahdollistaja – käytännössä välttämätön uuden talouslogiikan suunnittelun ja toteutuksen näkökulmasta.

Mahdollisuudet Suomelle

Suomella on vahvat lähtökohdat edetä ohjelmoitavien organisaatioiden kokonaiskehityksessä. Nämä vahvuudet mahdollistaisivat koko Suomen organisaatiopohjan siirtämisen ohjelmoitavalle alustalle. Toteutus olisi mittakaavaltaan kevyt verrattuna niihin laajoihin voimavaroihin, jotka avautuisivat tällaisen muutoksen seurauksena.

Tekstin päättävä skenaario yksityiskohtaistaa sekä toteutuksen suuntaviivoja että tästä avautuvia kokonaistaloudellisia mahdollisuuksia.

Organisaatio talouden peruskivenä

Jokainen talous pohjautuu organisaatioihin. Valuutan perustana toimii pankkien ja keskuspankkien verkosto, joka toteuttaa sääntöjä, joiden varaan valuutan olemassaolo rakentuu. Näiden rakenteiden yläpuolella ovat ihmiset ja organisaatiot, jotka toimivat sääntöjen puitteissa ja tekevät valuutasta toiminnallisen – ja siten todellisen. Ilman tätä organisatorista perustaa valuuttaa ei olisi olemassa.

Sama rakenne on tunnistettavissa kaikissa talouden muodoissa. Osakkeet edellyttävät pörssejä ja niiden sääntelyä. Omistajuus puolestaan vaatii lain ja sitä ylläpitävät instituutiot ollakseen olemassa – puhumattakaan omistuksen siirtymisestä. Talouden luominen on aina myös organisaation luomista.

Tästä syystä ohjelmoitavaa taloutta ei voida tarkastella ilman ohjelmoitavia organisaatioita. Kun etsimme innovaatioita ohjelmoitavassa taloudessa, organisaation rakenteelliset innovaatiot ovat niiden välttämätön perusta.

Paperista ohjelmiin

Nykyiset organisaatiomuodot perustuvat yhä pitkälti paperiin. Yritykset, yhdistykset ja osuuskunnat myötäilevät kaikki paperisten asiakirjojen ilmaisukykyä. Tällä on monia huomaamattomia seurauksia. Esimerkiksi sosiaaliset verkostomme ovat yleensä liitetty perinteisiin organisaatioihin, mutta niitä ei tunnisteta itsenäisiksi organisaatioiksi.

Tämän vuoksi Suomi ei tarjoa kansalaisilleen mahdollisuutta perustaa verkostoa laillisena organisaationa. Tällaisen mahdollisuuden avaaminen loisi merkittävän etulyöntiaseman verkottuvassa maailmassa – ja tämä on vain yksi esimerkki ohjelmoitavien organisaatioiden potentiaalista.

Yksityiskohtien lisäksi on syytä tarkastella laajempaa näkökulmaa. Ohjelmoitavuus tarjoaa arkkitehtuurin yhteiskunnallisten rakenteiden uudelleenarviointiin. Yhteiskunnan rakenteet ovat kautta linjan organisatorisia. Kysymys kuuluu: millaisia muotoja ja toimintatapoja ohjelmoitavuus mahdollistaa tulevalle yhteiskunnalle?

Tämän potentiaalin hahmottamiseksi tarkastellaan kahta tapausta. Molemmat edustavat ohjelmoitavan organisaation muotokieltä, vaikkakin eri suunnista kehittyneinä.

Tapaus: sosiaalinen media

Sosiaalinen media verkosto-organisaatioiden varhaisena muotona

Sosiaalisen median alustat ovat organisaatioita. Ne asettavat sääntöjä ihmisten toiminnalle, myöntävät alustan sisäisiä oikeuksia ja hallinnoivat vuorovaikutusta. Toisin sanoen ne rakentuvat samojen perusrakenteiden varaan kuin perinteiset organisaatiot.

Kun sosiaalista mediaa tarkastellaan verkostomaisten yhteisöjen näkökulmasta, nykyiset alustat edustavat kuitenkin varsin kapeaa otosta mahdollisuuksista. Sosiaalisen toiminnan kirjo on rajattu, huolimatta arkkitehtuurin teknisestä uudistumisesta.

Rakennusaineita yhteiskunnan kehittämiseen

Sosiaalisen median kehittämiä arkkitehtuureja voidaan käyttää prototyyppeinä laajemmille yhteisörakenteille.

Monet sosiaalisen median ongelmat – kielteinen ilmapiiri ja käyttäjien tyytymättömyys – kumpuavat tavasta, jolla alustat käyttävät organisatorista valtaansa. Kun organisaatio käyttää yhteisöönsä keskitettyä ja yksipuolista valtaa ja kohtelee käyttäjiä ensisijaisesti taloudellisen voiton lähteinä osakkeenomistajilleen, lopputulos on harvoin kestävä. Negatiivinen käyttäjäilmapiiri ei tällöin ole poikkeus vaan seuraus rakenteista.

Vaihtoehtoisesti verkostoyhteisöjä voidaan rakentaa alhaalta ylöspäin. Yhteisöt voivat olla pienimuotoisia ja kasvaa kansalaistasolta, kuten olemme historiallisesti oikeuttaneet kansalaislähtöiset organisaatiot. Tämä avaa monia mahdollisuuksia, esimerkiksi:

• Laillistetun, avoimeen lähdekoodiin perustuvan mallin sosiaalisten alustojen luomiseen organisaatiopohjaksi. Alustojen ei tarvitse olla globaaleja toimiakseen – ne voivat muodostaa joustavia muutaman sadan hengen verkostoja.

• Alusta-organisaation perustaminen voidaan automatisoida ja toteuttaa minuuteissa.

• Alustat voivat tarjota automaattisen kirjanpidon ja veroraportoinnin organisaation taloudelliselle toiminnalle.

Talouden automatisointi on suhteellisen suoraviivaista ohjelmoitavissa organisaatioissa. Tätä on kehitetty erityisesti DAO-malleissa (hajautetut autonomiset organisaatiot), mutta mahdollisuudet eivät rajoitu lohkoketjuihin. Avoin lähdekoodi tarjoaa jo nyt valmiita kirjastoja ja työkaluja.

Tapaus: DAO

DAO:t ja yhteisöjen automaatio

DAO:t muodostavat toisen nousevan ohjelmoitavien organisaatioiden kentän. Kuten sosiaalisen median arkkitehtuurit, ne osoittavat potentiaalia, joka ylittää nykyiset käyttötavat.

Tällä hetkellä DAO-kehitys on keskittynyt pääasiassa token-pohjaisiin pääomamalleihin ja niiden hienosäätöön. Tämä on varsin kapea näkökulma yhteisöjen toimintaan. Myös hallinto on usein rajoittunut omistuspohjaisiin äänestyksiin, joissa tokenit määrittävät äänten painon. Vaikka näillä alueilla on innovaatioita, ne eivät kata organisaation toiminnan koko kirjoa.

Nämä rajoitteet eivät kuitenkaan heijasta ohjelmoitavien organisaatioiden todellista potentiaalia. DAO:t todentavat, että ohjelmointi tarjoaa joustavan pohjan organisaatiorakenteiden laajentamiselle. Olisi strategisesti järkevää hyödyntää tätä kehitystyötä ohjelmoitavien organisaatioiden perustana.

Yhteiskunnallinen asemointi

DAO:ja ei toistaiseksi tunnusteta laillisiksi organisaatioiksi, eikä niiden jäsenillä ole perinteisten organisaatioiden jäsenoikeuksia. Huolellisesti valittujen ohjelmoitavien organisaatiomuotojen laillistaminen olisi merkittävä askel sosiaalisten ja taloudellisten rakenteiden kehittämisessä.

Laillistamista ei kuitenkaan ole syytä aloittaa DAO:jen nykyisistä muodoista sellaisinaan. Sen sijaan tulisi kehittää uusia, laillisia ohjelmoitavia organisaatiomalleja DAO-kehityksen pohjalta. Tämä mahdollistaisi rakenteellisen keskustelun siitä, miten yhteiskunnan toimintatapoja tulisi kehittää kohti ohjelmoitavia organisaatioita.

Suomelle räätälöity suositus: “Yhteisöjen Linux”

Tarina ekosysteemisestä kasvusta

Kuinka opiskelija Otaniemestä oli keskeisesti mukana luomassa maailman vaikutusvaltaisinta käyttöjärjestelmäekosysteemiä? Android-puhelimet, Kindle-lukulaitteet, Steam-pelikonsolit ja monet tekoälyalustat rakentuvat Linuxin varaan. Windows integroitui yhä vahvemmin Linuxiin palvellakseen kehittäjiä.

Tämä kehitys ei perustunut johtavaan yritykseen tai suureen pääomaan – vahvuuksiin, joita Suomella ei nykyisellään ole. Linuxin tarina tarjoaa siksi kiinnostavan kysymyksen: mistä tällainen kasvu syntyy, ja miten sen periaatteita voisi soveltaa muilla alueilla?

Linuxin varhaisessa kehityksessä keskeinen motivaattori oli käyttäjien omien välineiden parantaminen. Edulliset PC:t olivat kehittyneet riittävän tehokkaiksi; Linux toi aiemmin suljetun infrastruktuurin kaikkien ulottuville.

Yhteisöllisestä ohjelmoinnista yhteiskunnallisiin oppeihin

Linux mahdollisti käyttäjien siirtymisen kuluttajista tekijöiksi. Se demokratisoi käyttöjärjestelmäkehityksen ja loi vaihtoehtoisen ekosysteemin, joka kasvoi kilpailusta huolimatta. Linux ei voittanut kilpailemalla taloudellisesta voitosta, vaan keskittymällä toiminnallisuuteen ja yhteentoimivuuteen.

Linuxin avoimuus muodostui verkkoarkkitehtuurien yhteiseksi kieleksi. Jopa suuryritysten hyödyntäessä Linuxia sen asema vahvistui entisestään.

Opeista käytäntöön

Mitä jos Suomi soveltaisi Linuxin kehitysstrategioita organisaatiorakenteidensa kehittämiseen? Käytännössä tämä voisi tarkoittaa:

• Avoimen lähdekoodin sovelluksia organisaatioille, tarjottuna web-käyttöliittyminä.

• Ohjelmoitua hallintoa ja taloutta päätöksenteosta transaktioihin.

• Automaattista kirjanpitoa, veroraportointia ja arkistointia.

• Organisaatioiden välistä suoraa yhteistyötä ja resurssien jakamista.

Tämä vähentäisi byrokratian kustannuksia, heikentäisi harmaan talouden vetovoimaa ja loisi pohjan natiivisti verkottuneelle taloudelle.

Standardit: kahleista kanvaaseiksi

Standardien tehtävä ei ole rajoittaa toimintaa, vaan mahdollistaa uusi ilmaisun kirjo. Kuten teksti- ja kuvaformaatit, myös organisatoriset standardit voivat toimia luovana kanvaasina.

Modulaariset standardit – varainsiirroille, projekteille, resursseille ja henkilöstölle – mahdollistaisivat organisaatioiden välisen joustavan yhteistyön. Tiedon ja toiminnan jakaminen säilyisi organisaatioiden omassa hallinnassa.

Vaikka nämä rakenteet saattavat vaikuttaa vierailta, ne ovat arkipäivää verkkoarkkitehtuureissa ja käyttöjärjestelmissä. Perusosaaminen on jo olemassa – se on vain suunnattava yhteiskunnallisiin rakenteisiin.