Kirjallisuuskartta

Tämä raportti esittää väitteen, joka voi ensi silmäyksellä vaikuttaa radikaalilta: talous ei ole markkina tai resurssien jakomekanismi, vaan historiallisesti kehittynyt media – tapa laskea, ilmaista arvoa ja organisoida yhteistoimintaa. Ajatus kuitenkin nojaa laajaan vaikutusvaltaiseen tutkimusperinteeseen, joka ulottuu poliittisesta taloustieteestä ja sosiologiasta mediateoriaan, pelisuunnitteluun, rahateoriaan ja hajautettujen järjestelmien tutkimukseen.

Seuraava kirjallisuuskartta hahmottaa tätä ajattelun kenttää, jossa taloutta tarkastellaan teknologiana, kielenä, infrastruktuurina ja yhteiskunnallisen toimijuuden järjestelmänä.

Kytkeytymällä näihin lähteisiin raportti ankkuroituu tärkeisiin teoreettisiin ja historiallisiin keskusteluihin, samalla kun se pyrkii avaamaan näiden pohjalta uusia suuntia tulevaisuuden taloudellisen kasvun ja yhteiskunnallisen kehityksen ymmärtämiseen.

1. Economic Space Agency: taloudellisen toimijuus ja sen jakaminen

• Ohjelmoitavan talouden kasvu – audio overview 🎧 > Studio Lyhyt äänellinen johdatus hankkeen kysymyksenasetteluun ja lähestymistapaan. Toimii yhteenvetona ohjelmoitavan talouden ideasta niille, jotka haluavat hahmottaa sen nopeasti ja intuitiivisesti. Generoitu tekoälyn avulla.

• Distributing economic space agency with ECSA Keskustelu ECSA:n lähestymistavasta talouteen ohjelmoitavana mediana ja sen seurauksista. A GreenPill Podcast (YouTube) S.10 Ep. 3 Dick Bryan, Jorge lopez & Akseli Virtanen - Kevin Owockin haastattelemana.

• ECSA:n perusteos: Bryan D., Lopez J. & Virtanen A. (2023): Protocols for Postcapitalist Expression. Agency, Finance and Sociality in the New Economic Space. Colchester / New York / Port Watson: Autonomedia. Jäsentää talouden ohjelmoitavana mediana ja tarjoaa käsitteellisen perustan hajautetun taloudellisen toimijuuden ja uusien arvonluonnin protokollien rakentamiselle.

2. Talous protokollina ja ohjelmoitavana järjestelmänä

Talouden uudelleenmäärittely protokollien kautta – talous ei ole vain järjestelmä vaan ohjelmoitava toimintakenttä. Talouden käsitteellinen ja tekninen uudelleenmuotoilu protokollien kautta. Talous ei ole metaforisesti ohjelmoitava, vaan kirjaimellisesti protokollien järjestelmä.

• Beller J., Bryan D., Lopez J. & Virtanen A. (2019): Rethinking Money and Credit: On Protocols for Securing Liquidity in a Distributed Economy. Preprint, MIT Journal of Cryptoeconomic Systems.

• Bryan D., Lopez J. & Virtanen A. (2023): Protocols for Postcapitalist Expression. Agency, Finance and Sociality in the New Economic Space. Colchester / New York / Port Watson: Autonomedia.

• Bryan D. & Virtanen A. (2022): What is Cryptoeconomy: A Macroview. ECSA Economic Papers.

• Bryan D., Lee B. & Virtanen A. (2018): Economics back into Cryptoeconomics. ECSA Economic Papers.

• Cook, C. (2014): Financing the Transition: The Nondominium Solution. P2P Foundation & Institute for Security & Resilience Studies.

• Ingham, G. (2004): The Nature of Money. Polity Press. Rahasosiologian perusteos, joka osoittaa rahan olevan luonteeltaan sosiaalinen velkasuhde eikä hyödyke. Historiallinen ja sosiologinen pohjan näkemykselle rahasta informaationa ja kirjanpitona.

• Luhmann, N. (1988/2012): The Economy of Society (Die Wirtschaft der Gesellschaft). Stanford University Press. Systeemiteoreettinen perusteos, joka määrittelee talouden nimenomaan viestintäjärjestelmäksi ja rahan symbolisesti yleistyneeksi kommunikaatiovälineeksi – luo teoreettista pohjaa ”talous on media” -ajattelulle.

• Mallett J. (2020), Scaling and Consensus in Monetary Systems. Dept. of Comp. Sci., Reykjavik University, Reykjavik, Iceland.

• Mehrling, P. (2011): The New Lombard Street. How the Fed Became the Dealer of the Last Resort. Princeton University Press. Rahateorian nykyklassikko, joka avaa talouden ”putkiston” (money view) ja osoittaa, että likviditeetti ei ole hyödyke vaan hierarkkinen ja aktiivisesti ylläpidetty infrastruktuuri. Luentoversio: (2012): The Money View: Lectures on the Economics of Money and Banking Institute for New Economic Thinking, Fall Semester 2012.

• Meister, R. (2021): Justice is an Option. A Democratic Theory of Finance for the Twenty-First Century. Chicago: University of Chicago Press. State of the art-analyysi siitä, kuinka rahoitusmarkkinat ja likviditeetti eivät ole neutraaleja, ja kuinka rahoituksen instrumentteja voidaan suunnitella uudelleen palvelemaan oikeudenmukaisuutta pääoman kasautumisen sijaan.

• UK Government Office for Science (2015): Distributed Ledger Technology

• Zargham (2024): Architecting Knowledge Organization Infrastructure. BlockScience Blog.

3. Talous mediana, ilmaisuna ja viestinnällisenä rakenteena

Talous ilmaisun muotona ja viestinnällisenä rakenteena: raha ja arvo eivät ole vain mittareita, vaan median logiikoita.

• Beller, J. (2020): Economic Media. Crypto as a new medium of economic expression. Australian Humanities Review, Issue 66, May 2020.

• Beller (2023): On Economic Intelligence. A foreword to Bryan, Lopez & Virtanen (2023): Protocols for Postcapitalist Expression.

• Beller (2021): The World Computer. Derivative Conditions of Racial Capitalism. Durham: Duke University Press. Analyysi laskennallisen kapitalismin logiikasta ja informaation muuttumisesta arvoksi.

• Bratton, B. H. (2015): The Stack: On Software and Sovereignty. MIT Press. Geopoliittinen analyysi siitä, miten planeetan mittakaavan laskentainfrastruktuuri ("The Stack") haastaa perinteisen valtiollisen suvereniteetin ja luo uudenlaisen poliittisen ja taloudellisen maantieteen.

• Flusser, V. (1984): Towards A Philosophy of Photography, ed. Derek Bennett, Göttingen: European Photography. Esittelee "apparatuurin" ja "ohjelman" käsitteet, jotka auttavat ymmärtämään, kuinka teknologiset järjestelmät (kuten talous) ohjaavat käyttäjiään, ellei niiden sisäistä logiikkaa opita haastamaan ja muuttamaan.

• Flusser, V. (1985/2011): Into the Universe of Technical Images, translated by Nancy Ann Roth. University of Minnesota Press. Visio siirtymästä lineaarisen tekstin kulttuurista kohti laskennallista yhteiskuntaa, jossa kommunikaatio ja sosiaaliset suhteet rakentuvat automatisoitujen ja teknisten pintojen varaan.

• Kittler, F. A. (1999): Gramophone, Film, Typewriter. Stanford University Press. Mediateorian klassikko, jonka väite "media määrää tilanteemme" perustelee, miksi taloutta on tarkasteltava sen teknisten ehtojen (tallennus, siirto, laskenta) eikä vain sisältöjen kautta.

• Lopez (2022): Economy as a re-programmable communication medium. La Furia Humana Special Issue on Economic Media.

• Lopez & Virtanen (2023): An Expanded Ledger Grammar for Encoding and Communicating Our Economic Realities. ECSA Economic Papers.

• Parikka, J. (2012): What is Media Archaeology? Polity Press. Uutta mediaa, kuten ohjelmoitavaa taloutta, ei voi ymmärtää ilman sen historiallisten kerrostumien ja materiaalisten ehtojen "arkeologiaa".

• McLuhan, M. (1964): Understanding Media: The Extensions of Man. New York: McGraw-Hill. Klassikkoteos, joka perustaa ajatuksen rahasta ja taloudesta mediana eli välineenä, joka ei vain välitä vaihdantaa vaan muokkaa aktiivisesti yhteiskunnan rakennetta ja rytmiä.

• Maurer (2015): How Would You Like to Pay? How Technology is Changing the Future of Money. Duke University Press. Antropologinen analyysi siitä, miten maksamisen teknologiat eivät ole vain neutraalia infrastruktuuria, vaan muovaavat syvällisesti sosiaalisia suhteita ja rahan olemusta.

• Virtanen A. (2019): Towards post-capitalism: A language for new economic expression. ECSA Economic Papers.

4. Protokollat yhteiskunnallisena järjestäytymisenä

Talousprotokollat eivät vain tuota arvoa, ne organisoivat yhteistoimintaa ja osallisuutta. Protokolla on uusi yhteisömuoto. Talous ei vain jäsennä toimintaa – se määrittää kenen toiminta lasketaan mukaan. Taloudellinen koordinaatio ei edellytä keskitettyä valtaa tai yhtä yhteistä tilaa, vaan jaettuja protokollia, jotka mahdollistavat paikallisen toimijuuden ja globaalin yhteensopivuuden samanaikaisesti. Tämä ymmärrys on keskeinen ohjelmoitavan talouden infrastruktuurien suunnittelulle ja sen erolle sekä markkinafundamentalismista että keskitetystä alustataloudesta.

• Bryan, Lopez & Virtanen (2023): Protocols for Postcapitalist Expression. Agency, Finance and Sociality in the New Economic Space. Colchester / New York / Port Watson: Autonomedia. ECSA:n perusteos, joka avaa taloudellisen median, protokollien ja hajautetun toimijuuden teoriaa.

• Callon, M. (1998): The Laws of the Markets. Blackwell Publishers.

• Galloway, A. (2004): Protocol: How Control Exists After Decentralization. MIT. Perusteos siitä, miten valta toimii hajautetuissa verkoissa (protokollat vs. hierarkiat).

• Graeber, D. (2011): Debt: The First 5000 Years. Velka ja raha sosiaalisina suhteina, ei vain taloudellisina.

• Heiskala R. & Virtanen A. (2011–2018): Talous ja yhteiskuntateoria Vol.1-3. Helsinki: Gaudeamus. Taloudella ja sen konventioilla itsellään on historia. Ja tulevaisuus.

• Homi H., Koskinen P., Vaden T. & Virtanen A. (2018): Talous digitaalisen uudelleenmuotoilemisensa aikakaudella. Teoksessa Heiskala Risto & Virtanen Akseli (Toim.): Talous ja yhteiskuntateoria, Vol III, Kohti uutta poliittista taloutta. Helsinki: Gaudeamus.

• Hopwood, A. & Miller, P. (1994): Accounting as Social and Institutional Practice. Kirjanpito muokkaa organisaatioita ja yhteiskuntaa, ei vain heijasta niitä.

• Latour B. (2010): Networks, Societies, Spheres: Reflections of an Actor-network Theorist. Keynote speech for the International Seminar on Network Theory: Network Multidimensionality in the Digital Age, 19th February 2010. Annenberg School for Communication and Journalism, Los Angeles.

• Lovink G. (2025): Platform Brutality. Amsterdam: Valiz.

• Maleševic, S. (2013): Nation-States and Nationalisms: Organization, Ideology and Solidarity. Polity. Laaja-alainen katsanto yhteiskunnan organisatooriseen kehitykseen ja sen kehittyvään muotokieleen.

• North, D. (1990): Institutions, Institutional Change and Economic Performance. Cambridge University Press. Institutionaalisen taloustieteen perusta: "pelisäännöt" (instituutiot/protokollat) määrittävät taloudellisen menestyksen.

• Ostrom, E. (1990): Governing the Commons: The Evolution of Institutions for Collective Action. Cambridge University Press. Nobelistin teoria siitä, miten yhteisöt voivat hallita resursseja (commons) kestävästi ilman valtiota tai markkinoita. Keskeinen perusta "verkon reunojen" toimijuudelle.

• Palermo, M. (2025): Linux Statistics 2025. Daily Research News. Versio 10.12.2025. Linuxin leviäminen on niin monimuotoista, että sen kartoittaminen on haastavaa. Tässä kuitenkin ajankohtainen ja kohtuullisen kattava yhteenveto, joka yhteenlaskettuna tekee Linuxista selkeästi laajimman käyttöjärjestelmän.

• Power, M. (1997): The Audit Society. Miten kirjanpito luo luottamusta ja hallintaa.

• Schneider, N. (2022): Exit to Community: A Community Primer. Käytännön opas omistajuuden ja hallinnan siirtämiseen startup-sijoittajilta yhteisöille (vrt. Raportin "Ohjelmoitava organisaatio").

• Torvalds, L. & Diamond, D. (2001): Just for Fun: The Story of an Accidental Revolutionary. HarperBusiness. Linuksen henkilökohtainen kerronta Linuxin kehityksestä.

• Virtanen, A. (2006): Biopoliittisen talouden kritiikki. Helsinki: Tutikjaliitto. Mitä tapahtuu talouden rakenteelle ja vallan toiminnalle kun siirrymme semioottisen inflaation ja mielivaltaisen merkityksen (post-truth) aikaan? Mitä tapahtuu kun taloudellisen kokemuksemme taustaehdot (protokollat) muuttuvat empiirisesti havaittaviksi ja siten muokattaviksi?

• Virtanen (2023): Living in the Spread. How to create a postcapitalist economic network? ECSA Economic Papers.

• Weyl, G. & Posner, E. (2018): Radical Markets: Uprooting Capitalism and Democracy for a Just Society. Princeton University Press.

• Zargham, M. et al. (2021): Foundations of Cryptoeconomic Systems. BlockScience. Insinöörinäkökulma taloudellisten järjestelmien suunnitteluun ja optimointiin kompleksisina systeemeinä.

5. Hajautettu koordinaatio ja järjestelmäteoria

Jotta ohjelmoitava talous ei jää vain metaforaksi, se on ankkuroitava ymmärrykseen siitä, miten hajautetut järjestelmät teknisesti ja loogisesti toimivat. Keskeinen kysymys ei ole miten rakennetaan yhteinen totuus tai jaettu tila, vaan miten saavutetaan yhteensopiva koordinaatio ilman keskitettyä hallitsijaa – oli kyse tietokoneverkoista, talousjärjestelmistä tai ihmisyhteisöistä. Hajautetun järjestelmän perusongelma ei ole konsensus, vaan koordinointi. Toimijoilla ei ole yhteistä kelloa, täydellistä näkymää tai keskitettyä auktoriteettia, ja silti heidän on kyettävä toimimaan yhdessä. Tämä erottaa yhteisen tilan logiikan (single source of truth) jaetun protokollan logiikasta, jossa toimijat ylläpitävät omia paikallisia tilojaan, mutta noudattavat yhteisiä sääntöjä, jotka takaavat yhteensopivuuden.

• Lamport, L. (1978): Time, Clocks, and the Ordering of Events in a Distributed System. Communications of the ACM. Osoitti ensimmäisenä, että hajautetuissa järjestelmissä järjestys voidaan saavuttaa ilman keskitettyä aikaa tai valvontaa. Tämä ajatus – yhteinen järjestys ilman yhteistä kelloa – on perustava myös taloudelliselle koordinaatiolle verkoissa.

• Kleppmann, M. (2017): Designing Data-Intensive Applications. O'Reilly Media. Modernin tietojenkäsittelyn perusteos, joka avaa kuinka hajautetut järjestelmät voivat saavuttaa toiminnallisen johdonmukaisuuden ilman globaalia lukitusta tai täydellistä konsensusta. Erityisesti ns. eventual consistency ja local-first -lähestymistavat osoittavat, että yhteinen tila ei ole edellytys yhteistoiminnalle – riittää, että järjestelmät konvergoituvat yhteensopivalla tavalla ajan myötä.

• Shapiro et al. (2011): Conflict-free Replicated Data Types (CRDTs). Nämä CRDT-tutkimukset osoittivat, että hajautetut tilat voivat päivittyä itsenäisesti ja silti säilyttää yhteensopivuuden ilman konsensusprotokollia. Tarjoaa suoran analogian taloudellisille järjestelmille, joissa toimijat eivät jaa yhtä yhteistä kirjanpitoa, vaan koordinoivat toimintaansa jaettujen sääntöjen ja protokollien kautta.

• Siegele, L. (2002): The Real-Time Economy: How about Now?. CFO.com. Tämä artikkeli toimi avauksena diskurssille reaaliaikaisesta taloudesta.

• Ostrom, E. (1990): Governing the Commons: The Evolution of Institutions for Collective Action. Cambridge University Press. Nobelistin empiirinen todistus siitä, että yhteisöt kykenevät hallitsemaan jaettuja resursseja kestävällä tavalla ilman markkinoita tai valtiota, itse kehitettyjen sääntöjärjestelmien avulla. Hajautettu koordinaatio ei ole poikkeus, vaan historiallisesti toistuva ja toimiva järjestäytymisen muoto.

• Nakamoto, S. (2008): Bitcoin: A Peer-to-Peer Electronic Cash System. Edustaa yhtä historiallista ratkaisua hajautetun taloudellisen koordinaation ongelmaan: yhteinen tilikirja ylläpidetään avoimessa verkossa ilman keskitettyä välikättä. Taloudellisen toimijuuden hajauttamisen näkökulmasta lohkoketjut eivät kuitenkaan ole hajautetun koordinaation yleismalli, vaan yksi erityinen, konsensukseen perustuva ratkaisu laajemmassa protokollien ja koordinaatiomuotojen avaruudessa.

• Hayek, F. A. (1945): The Use of Knowledge in Society. American Economic Review. Klassikkoartikkeli, joka määritteli talousjärjestelmän ensisijaisesti keinona prosessoida hajautettua tietoa – tehtävä, jota ohjelmoitava talous generalisoi pelkkää yhtä signaalia rikkaammaksi, laskennallisesti ilmaistavaksi ja moniarvoisemmaksi koordinaatiokieleksi.

• Beer, S. (1974): Designing Freedom. CBC Massey Lectures. Kybernetiikan pioneerin visio siitä, miten teknologiset järjestelmät ja reaaliaikainen data voivat palvella inhimillistä vapautta ja itseohjautuvuutta byrokraattisen kontrollin sijaan. Teknologia hajautetun vapauden infrastruktuurina – ajatus, joka resonoi suoraan ohjelmoitavan talouden tavoitteiden kanssa.

• Deleuze, G. & Guattari, F. (1980): A Thousand Plateaus: Capitalism and Schizophrenia. University of Minnesota Press. Hajautettujen järjestelmien ja jaetun protokollakoordinaation filosofinen ontologia. Hahmottelee järjestäytymistä, jossa toiminta ei perustu keskuksiin, hierarkioihin tai kokonaisuutta edustavaan näkökulmaan, vaan paikallisiin kytkentöihin, rinnakkaisiin reitteihin ja jatkuvaan muuntumiseen. Kuvaa toiminnallisia kytkentöjä, joissa ihmiset, teknologiat, merkit ja instituutiot muodostavat operatiivisia kokonaisuuksia. Talous voidaan tällöin ymmärtää koneellisena mediana: ei abstraktina järjestelmänä, vaan konkreettisena koordinaatiokoneena, joka kanavoi virtoja, mahdollistaa toimijuutta ja rajaa sitä. Uudet teknologiat vapauttavat toimijuutta, mutta voivat samalla keskittää ja kaapata sen uudelleen. Tarjoaa kriittisen kehyksen alustatalouden ja lohkoketjujärjestelmien arviointiin sekä perustan ohjelmoitavan talouden protokollasuunnittelulle, jossa tavoitteena ei ole vain hajautus sinänsä, vaan kestävä ja jaettu toimijuus.

6. Talous pelinä, vuorovaikutuksena ja luovana järjestelmänä

Talous rakenteellisena muotoiluna ja interaktiivisena kenttänä. Pelisuunnittelu, estetiikka ja järjestelmällinen ajattelu kytkeytyvät taloudelliseen järjestämiseen. Pelit uusien talousmuotojen lähteenä.

• Castronova, E. (2005): Synthetic Worlds: The Business and Culture of Online Games. University of Chicago Press. Klassikko virtuaalitalouksien toiminnasta ja niiden vaikutuksesta reaalitalouteen (vrt. Skenaario 4).

• Ernest A. & Dormans J. (2012): Game Mechanics: Advanced Game Design. Peachpit/New Riders. (Sektiot: Internal Economy; Building Economies).

• Huizinga, J. (1938): Homo Ludens: A Study of the Play-Element in Culture. Kulttuuriteoreettinen perusta sille, miksi leikki ja peli ovat sivilisaation (ja talouden) rakennusaineita.

• Laihinen (2022): Life in a Code – Mikael Brygger’s “NASDAQ 30.5.2010” as Found Poetry. In: A Cultural History of the Avant-Garde in the Nordic Countries Since 1975, s. 227–240.

• Lehdonvirta & Castronova (2014): Virtual Economies: Design and Analysis. MIT Press.

• McGonigal, J. (2011): Reality Is Broken: Why Games Make Us Better and How They Can Change the World. Penguin Press.

• Nguyen, C. Thi (2020): Games: Agency as Art. Oxford University Press. Perspektiivi pelaamiseen ihmistoiminnan, ja sen valintojen logiikkana.

• Paizanis, G., Schonfeld, R., Pagano, E. & Schmidt, N. (2024): Leveling up for the New Reality. Boston Consulting Group (BCG). Katsaus pelien taloudelliseen asemaan ja sen kasvuun.

• Salen, K. & Zimmerman, E. (2003): Rules of Play: Game Design Fundamentals. MIT Press.

7. Raha, luottamus ja likviditeetti infrastruktuurina

Raha, luottamus ja likviditeetti eivät ole neutraaleja markkinailmiöitä, vaan yhteiskunnallisia infrastruktuureja, jotka määrittävät kuka voi toimia, millä ehdoilla ja millä aikajänteellä. Likviditeetti ei ole vain pääoman ominaisuus, vaan laskennallisesti ja institutionaalisesti tuotettu kapasiteetti koordinoida taloudellista toimintaa.

• Amato, M. & Fantacci, L. (2012): The End of Finance. Polity. Syvällinen analyysi clearing-järjestelmistä ja siitä, miten raha voidaan suunnitella likviditeetiksi ilman varastointia (vrt. Skenaario 1).

• Bank of England (2014): How is money created. Quarterly Bulletin Q1.

• Bank for International Settlements (BIS): Central bank digital currencies: ongoing policy perspectives. BIS, 25 May 2023. Analyysejä, raportteja ja viiteasiakirjoja, jotka käsittelevät periaatteita, riskejä, design‑kysymyksiä ja keskuspankkien yhteistyötä CBDC‑teeman ympärillä.

• Börner, Lars & Hatfield, John William (2017): The Design of Debt-Clearing Markets: Clearinghouse Mechanisms in Preindustrial Europe. Journal of Political Economy 125(6).

• Clavero, B. (2022): Money and Hierarchy: Four Ways to Discharge a Payment Obligation. SSRN Working Paper No. 4032398. University of Winchester. Revised April 2025.

• Dini, T. P. (2025): Neutral Settlement Layer for Interoperability between Different Forms of Local Financial Expression (ResearchGate PDF / conference paper).

• Dini, Paolo; Kioupkiolis, Alexandros & Read, Robert (2019) The Alter-Politics of Complementary Currencies: The Case of Sardex. Cogent Social Sciences 5(1).

• Fleischman, T., Dini, P. & Littera, G. (2020): Liquidity-Saving through Obligation-Clearing and Mutual Credit: An Effective Monetary Innovation for SMEs in Times of Crisis. Journal of Risk and Financial Management 13(12):295. 

• Fleischman, T. & Dini, P. (2021): Mathematical Foundations for Balancing the Payment System in the Trade Credit Market. Journal of Risk and Financial Management 14(9):452.

• Greco, T. (2009): The End of Money and the Future of Civilization. Chelsea Green Publishing. Käytännön malleja keskinäiselle luotolle ja vaihtoverkoille.

• Green, D. (2021): “Someone Just Turned the Lights On”. MutualCredit.Services. Blog. 

• Keynes, J. M. (1930): Treatise on Money. Keynesin rahateoreettinen suurteos, joka analysoi rahaa ensisijaisesti tilijärjestelmänä ja virtauksena, luoden pohjan ymmärrykselle rahasta informaationa eikä vain vaihdon välineenä.

• Kiyotaki, Nobuhiro & Moore, John (2001) Evil Is the Root of All Money. Lecture 1, London School of Economics / Edinburgh University, 26 November 2001.

• Mehrling, P. (2011): The New Lombard Street. How the Fed Became the Dealer of the Last Resort. Princeton University Press. Rahateorian nykyklassikko, joka avaa talouden ”putkiston” (money view) ja osoittaa, että likviditeetti ei ole hyödyke vaan hierarkkinen ja aktiivisesti ylläpidetty infrastruktuuri.

• Mehrling, P. (2012): The Money View: Lectures on the Economics of Money and Banking Institute for New Economic Thinking, Fall Semester 2012.

• Minsky, H. (1986): Stabilizing an Unstable Economy. McGraw-Hill.

• Tompkins, M. & Olivares, A. (2016): Clearing and Settlement Systems from Around the World: A Qualitative Analysis. EconStor Working Paper.

• Woodroof, Tom (2025): Interview: Credit Clearing in Slovenia – A Conversation with Tomaž Fleischman, Part 1. Local Loop Merseyside (Economics / Community / Interview), 27 May 2025. Recorded May 2025.

8. AI, laskennallinen toimijuus ja talous

Tekoäly ei ole vain tehokkuustyökalu, vaan uusi taloudellisen toimijuuden muoto: se osallistuu laskentaan, päätöksentekoon ja arvon määrittelyyn. Kun laskennallinen toimijuus yleistyy, talous muuttuu yhä enemmän järjestelmäksi, jossa ihmiset, algoritmit ja instituutiot toimivat rinnakkaisina toimijoina yhteisessä laskentatilassa.

• Bratton, Benjamin (2015–2022): AI and Governance (esseitä ja luentoja). Eri julkaisuissa ja esityksissä (mm. Strelka Institute, Antikythera). Käsittelee tekoälyn roolia hallinnassa, infrastruktuureissa ja planetaarisessa laskennassa; AI nähdään laskennallisena toimijana, joka muuttaa taloudellista ja yhteiskunnallista koordinointia.

• Epstein, J. M. (2006): Generative Social Science: Studies in Agent-Based Computational Modeling. Princeton University Press. Keskeinen teos agenttipohjaisesta laskennallisesta mallintamisesta taloustieteessä ja sosiaalitieteissä; käsittelee, miten yksittäiset toimijat luovat kollektiivisia rakenteita.

• Parikka, J.(2023): Operational Images: From the Visual to the Invisual. University of Minnesota Press. Analyysi kuvasta ja datasta, joita ei ole tehty ihmissilmälle, vaan toisille koneille. Vrt. talous, joka on muuttumassa "operatiiviseksi mediaksi", joka toimii ilman ihmisen jatkuvaa väliintuloa.

• Simon, H. A. (1969 / 1996). The Sciences of the Artificial. MIT Press. Klassinen teos keinotekoisten järjestelmien, suunnittelun ja rajallisen rationaalisuuden teoriasta; merkittävä myös laskennallisen toimijuuden ja päätöksenteon ymmärtämisessä.

• Wiener, N. (1948). Cybernetics: Or Control and Communication in the Animal and the Machine. MIT Press. Perustava teos kybernetiikasta, palautesilmukoista ja laskennallisesta ohjauksesta; pohjustaa ymmärrystä automaation ja tekoälyn roolista yhteiskunnassa.

9. Fiktiivinen ja spekulatiivinen talousajattelu

Fiktio ja spekulatiivinen ajattelu eivät ole talouden vastakohta, vaan sen koealue: tapa tutkia, millaisia talousjärjestelmiä voisi olla. Spekulatiivinen talousajattelu paljastaa, että taloudelliset instituutiot, valuutat ja mekanismit ovat kuviteltavissa ja siksi myös uudelleen suunniteltavissa.

• Bratton, B. (2013–2022): Speculative design -kirjoitukset. Spekulatiivinen suunnittelu menetelmänä poliittisten ja taloudellisten järjestelmien ajattelemiseen.

• Le Guin, U. K. (1986): The Carrier Bag Theory of Fiction. Alun perin essee, julkaistu useissa kokoelmissa. Fiktion rakenteellinen vaihtoehto sankarikeskeisille kertomuksille; usein sovellettu talous- ja järjestelmäajatteluun.

• Robinson, K. S. (2020): The Ministry for the Future. Orbit. Fiktiivinen mutta vaikutusvaltainen kuvaus "hiilivaluutasta" ja keskuspankkien roolista ilmastokriisissä (vrt. Skenaario 6 & Suositus 3).

10. Geopolitiikka ja strateginen arkkitehtuuri

Valtio arkkitehtina, USA:n ja Kiinan strategiat, Euroopan digitaalinen suvereniteetti.

• Bratton, B. (2016): The Stack: On Software and Sovereignty. MIT Press. Geopoliittinen analyysi siitä, miten planeetan mittakaavan laskenta (The Stack) haastaa perinteisen valtiollisen suvereniteetin. (Taustalla EuroStack-ajattelussa).

• Mazzucato, M. (2013): The Entrepreneurial State: Debunking Public vs. Private Sector Myths. Perustelee valtion roolin (vrt. "Talouden PARC") strategisena innovaattorina ja markkinoiden muotoilijana, ei vain korjaajana.

• Prasad, E. (2021): The Future of Money: How the Digital Revolution Is Transforming Currencies and Finance. Harvard University Press. Yleiskatsaus keskuspankkien digivaluuttoihin (CBDC) ja suurvaltojen valuuttakilpailuun.

• US Congress (2024-2025): The GENIUS Act (Guiding and Establishing National Innovation for U.S. Stablecoins). Raportissa käsitelty lakialoite, joka kytkee vakaavaluutat Yhdysvaltain valtionvelan hallintaan.

11. Innovaatio ja metodi

Miten uutta luodaan systemaattisesti?

• Hiltzik, M. (1999): Dealers of Lightning: Xerox PARC and the Dawn of the Computer Age. HarperBusiness. Historiikki siitä, miten Xerox PARC keksi modernin tietojenkäsittelyn. Toimii mallina raportin ehdottamalle "Talouden laboratoriolle".

• Wershler, Emerson L. & Parikka J. (2022): The Lab Book. Situated Practices in Media Studies. Analyysi laboratoriosta instituutiona ja toimintatapana. Metodologinen perustaa ehdotukselle ”Talouden laboratoriosta” paikkana, jossa uutta taloudellista mediaa opitaan ymmärtämään rakentamalla ja kokeilemalla.

12. Signaaleja ohjelmoituvan talouden esiinmarssista

Ajankohtaisia tapahtumia ja trendejä, jotka osoittavat murroksen olevan käynnissä.

• BIS (Bank of International Settlements): Central bank digital currencies: foundational principles and core features

• BRICS Pay (2024): What is BRICS Pay?

• Bryan (2025): Trump’s announcement of a Fed crypto stockpile. How crazy is it? ECSA Economic Papers.

• Chen (2023): BRICS Pay – The Blockchain Solution Driving 30% Of Global GDP Toward De-Dollarization. Chainaffairs.

• ECSA Economic Papers (2018–2025): Various strategic analyses on macro shifts

• Freedman, Seth & Jin, Ginger Zhe (2008): Do Social Networks Solve Information Problems for Peer-to-Peer Lending?. NET Institute Working Paper No. 08-43.

• Mozur, Paul (2019): Inside China’s Dystopian Dreams. NYT.

• Schär, Fabian (2021): Decentralized Finance: On Blockchain- and Smart Contract-Based Financial Markets. Federal Reserve Bank of St. Louis Review.

• Usher (2025): A new world reserve currency – a decentralized CRC.