Taloudellisten infrastruktuurien systemaattinen kehittäminen

Suositus 3

Jos talous on muuttumassa nopeiden tietojenkäsittelyverkostojen varassa toimivaksi ohjelmoitavaksi mediaksi, sen kehittäminen ei voi enää olla satunnaisten hankkeiden, yksittäisten kokeilujen tai jälkikäteisen sääntelyn varassa.

Talous ohjelmoitava mediana tarkoittaa taloutta teknologiana, kulttuurina ja ilmaisun välineenä. Mitä tapahtuu, kun talous alkaa käyttäytyä teknologisesti – koodattavina ohjelmistoina, rakenteina, protokollina ja laskentana? Mitä tapahtuu, kun talous alkaa käyttäytyä kulttuurisesti – merkityksinä, tarinoina, käytäntöinä ja ilmaisun välineenä? Mitä tapahtuu, kun talous alkaa käyttäytyä poliittisesti – toimijuutena, oikeuksina ja mahdollisen määrittelynä?

Tarvitsemme systemaattisen tavan kehittää itse talouden rakenteita, kieltä ja osallistumisen muotoja – samalla vakavuudella kuin kehitämme tietoverkkoja, energiajärjestelmiä tai koulutus- ja maanpuolustusjärjestelmää.

Talouden tulevaisuuden systemaattinen kehittäminen ei tarkoita vain raportteja. Se tarkoittaa vastauksia kysymyksiin: millaisin menetelmin, millaisella organisaatiolla ja millaisella kokeilun rytmillä – ja ennen kaikkea: mitä tarkoitusta varten?

KIM STANLEY ROBINSON JA TULEVAISUUDEN MINISTERIÖ

Mitä jos tulevaisuus saisi oman äänen talouden koodissa? Scifi-kirjailija Kim Stanley Robinson esitteli romaanissaan The Ministry for the Future (2020) radikaalin ajatuksen uudenlaisesta instituutiosta. Teos nousi nopeasti kansainvälisen talouspolitiikan ja ilmastokeskustelun puheenaiheeksi, koska se tarjosi realistisen utopian instituutiosta, joka pystyy toimimaan pitkällä aikavälillä lyhytnäköisessä markkinataloudessa.

Teoksen perusajatus on radikaali mutta yksinkertainen: tulevaisuudella on oltava ääni siellä, missä talouden pelisäännöt kirjoitetaan.

Mitä "ministeriö" kirjassa tekee? Se ei ole perinteinen byrokratia, vaan koordinoinnin ja laskennan innovaatio.

• Tulevaisuuden ääni: Sen tehtävä on edustaa taloudellisessa päätöksenteossa niitä, joilla ei ole ääntä: tulevia sukupolvia ja ekosysteemejä.

• Talouden koodaus: Se kytkee keskuspankit ja teknologian muuttamaan talouden sääntöjä ja luomaan "hiilivaluuttaa" (carbon coin), joka tekee planeetan elinkelpoisuuden vaalimisesta taloudellisesti kannattavinta liiketoimintaa: se käyttää talous- ja valuuttajärjestelmiä kollektiivisen toimijuuden ja historiallis-ekologisen vastuullisuuden rakentamiseen.

• Semanttinen muutos: Se osoittaa, että talousmekanismit eivät ole luonnonlakeja, vaan kielellisiä, juridisia ja institutionaalisia sopimuksia, jotka voidaan kirjoittaa uudelleen, jos poliittinen tahto löytyy.

• Miten muutos tapahtuu: Se korostaa, että muutos ei tapahdu itsestään: Tarvitaan kollektiivista mobilisaatiota, instituutioiden uudelleenperustamista ja talouden rakenteellista uudelleenmuotoilua. Ihmiset, instituutiot ja teknologia järjestyvät uudella tavalla sosiaalisten ja taloudellisten mekanismien uudelleenmuotoilun kautta.

Opetus Suomelle: Robinsonin viesti on sama kuin tämän raportin: Talousjärjestelmät eivät ole annettuja – ne ovat suunniteltavia. Talous on teknologiaa, jota voi muuttaa. Meillä on valta ja välineet ohjelmoida se uudelleen niin, että se tuottaa elinkelpoisuutta eikä tuhoa. Tarvitsemme instituutioita, jotka eivät vain hallinnoi nykyistä niukkuutta, vaan uskaltavat käyttää uusia teknologioita (kuten ohjelmoitavaa rahaa) – koodatakseen ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden suoraan talouden ytimeen. Emme tarvitse uutta “ministeriötä”. Tarvitsemme Talouden tulevaisuuden ministeriö -tason ajattelua ja avausten rohkeutta.

Malli: Talouden Xerox PARC

"Talouden Xerox PARC" on tässä mielessä käyttökelpoinen ankkuri – ei vain mielikuvana, vaan konkreettisena ja toimivaksi osoittautuneena toimintamallina uuden median systemaattiselle tutkimiselle ja kehittämiselle.

Kun Xerox PARC perustettiin 1970-luvulla kehittämään "Tulevaisuuden toimistoa" (The Office of the Future), kukaan ei tiennyt, mitä henkilökohtainen tietokone, graafinen käyttöliittymä tai ethernet tulisivat olemaan. Niitä ei voitu tilata valmiina, koska niitä ei ollut olemassa. Kukaan ei osannut vielä vastata kysymykseen mihin tätä “tietojenkäsittelyä” oikein voi käyttää? Mitä sillä oikein voi tehdä ja miten?

• He eivät tienneet etukäteen, mikä PC on.

• Mutta he keksivät ja rakensivat sen itse tutkimalla, miten ihmiset voisivat käyttää laskentaa ajattelun ja luovuuden välineenä.

• He keksivät sille hiiren. He keksivät “ikkunat” ja koko graafisen käyttöliittymän. He keksivät samanaikaisen monikäyttäjälaskennan. Ja he onnistuivat opettamaan lapset käyttämään sitä.

Miten? He kutsuivat samaan tilaan insinöörit, koodarit, tiedemiehet, suunnittelijat ja taiteilijat. Ja he kehittivät rautaa, softaa, käyttöliittymää ja kulttuuria samaan aikaan, rinnakkain.

Nyt olemme samassa tilanteessa talouden kanssa. Tiedämme, että taloudesta on tulossa ohjelmoitavaa, verkottunutta ja moniulotteista. Mutta emme vielä tiedä, miltä sen käyttöliittymät, mittarit, protokollat ja toimijuuden muodot näyttävät.

Xerox PARC:n todellinen opetus ei ollut yksittäiset innovaatiot, vaan metodi uuden median kohtaamiseen:

• He eivät tienneet etukäteen, millainen uusi väline on ja mistä se koostuu – he rakensivat sen kokeilemalla.

• He lähestyivät tietokonetta uutena mediana ja ilmaisukielenä, eivät pelkkänä laskentakoneena.

• He kehittivät käyttöliittymää, ohjelmointikieliä, verkkoa, laitteita ja merkityksiä samassa tilassa, samassa ekosysteemissä ja kokeilun kulttuurissa.

Mitä Talouden Xerox PARC tekisi?

Talouden Xerox PARC:n tehtävä olisi tuoda tämän raportin neljä keskeistä murrosta yhtäaikaisesti työpöydälle – ja rakentaa niistä systemaattinen kehitysinfrastruktuuri:

1. Talouden paradigman purkaminen ja koodaaminen

Tehtävä: Lähestyä taloutta ja kasvua uutena tilana, joka on ohjelmoitavissa; tehdä näkyväksi nykyjärjestelmän "piilotettu koodi" (reverse engineering) ja kirjoittaa uutta; kääntää painopiste “pelin pelaamisesta” sen sääntöjen muuttamiseen ja avaamiseen.

1. Talouden toimijuuden jakaminen

Tehtävä: Suunnitella ja rakentaa arkkitehtuureja, jotka muuttavat ihmisten ja yhteisöjen suhteen talouteen toimivaksi, luovaksi ja voimaannuttavaksi – toisin sanoen, jakavat taloudellista toimijuutta verkon reunoille.

1. Talouden protokollat ja luottamus

Tehtävä: Kehittää talouden protokollia, joihin voidaan koodata arvoja ja yhteisesti tärkeitä asioita; protokollia, jotka tuottavat hajautetusti luottamusta verkoston tilaan ja joita voidaan yhdessä hallita.

1. Taloudellinen mielikuvitus ja ilmaisutaito

Tehtävä: Avata taloudellinen mielikuvitus tekemällä taloudesta ymmärrettävää ja "pelattavaa". Luoda uuden talouden käyttöliittymä (UI), jolla abstraktit prosessit muutetaan ihmisen kokoisiksi työkaluiksi.

1. Infrastruktuuri ja instituutiot

Tehtävä: Rakentaa tästä kaikesta konkreettista käytettävää avointa infraa – työkaluja, käyttöliittymiä, kirjastoja, protokollia – joka tekee näistä pysyviä yhteiskunnallisia kyvykkyyksiä eikä vain yksittäisiä hankkeita. Luoda fyysinen, juridinen ja kulttuurinen koti tälle työlle: tila, jossa kokeilut eivät ole poikkeuslupien varassa, vaan uutta normaalia.

Talouden PARC ratkoisi samanaikaisesti oikeita talouden kipukohtia (ympäristö, hyvinvointi, likviditeetti, luottamus) ja rakentaisi kapasiteettia – osaamista, teknologiaa ja institutionaalisia käytäntöjä – ohjelmoitavaa taloutta varten. Se olisi yhtä aikaa:

– talouden protokollien ja mittareiden arkkitehtuuritoimisto – uusiin talouden muotoihin erikoistunut kokeilulaboratorio – taloudellisen lukutaidon ja toimijuuden koulutusalusta – talouden uusien ilmaisumuotojen kulttuurinen studio – ja ohjelmistolaboratorio, jossa ideat viedään toteutukseen protokollatasolle asti.

Kolmas suosituksemme on, että tämän kyvykkyyden rakentamiseen tähtäävä prosessi käynnistetään välittömästi.

Se vaatii pysyvän kokeellisen kehitysympäristön, jossa talouden tulevaisuuden käyttöliittymiä, kielioppeja ja toimijuuden muotoja ei vain hahmotella, vaan rakennetaan rinnakkain.