Tiivistelmä
Tämä raportti on arkkitehtuurinen interventio Suomen talouskeskusteluun. Väitämme, että talouskasvun hidastuminen ja yhteiskunnan ratkaisemattomilta vaikuttavat ongelmat eivät johdu resurssien puutteesta, vaan talouden vanhentuneesta käyttöjärjestelmästä. Pyöritämme 2020-luvun tekoäly-yhteiskuntaa 1800-luvun teollisen ajan talousprotokollilla. Talous ei määrity enää vain markkinoiden tai pääoman liikkeiden kautta. Siitä on tulossa laskennallinen ja ohjelmoitava medium – alusta, joka tuottaa arvoa, koordinaatiota ja toimijuutta. Talouden siirtyessä digitaalisiin verkkoihin muuttuvat myös sen perusrakenteet: mitä voidaan laskea, kuka voi osallistua ja mistä kasvu syntyy.
Raportti osoittaa, että kasvun tulevaisuus ei löydy vanhan taloudellisen järjestelmämme tehostamisesta, vaan talouden sääntöjen, protokollien ja käyttöliittymien uudelleensuunnittelusta. Talouden "ohjelmoitavuus" tarkoittaa juuri mahdollisuutta muokata talouden perusrakennetta: sen kieltä, logiikkaa ja yhteistoiminnan muotoja. Skenaariot konkretisoivat, mitä tämä tarkoittaa käytännössä, ja suositukset hahmottavat, miten Suomi voi tarttua tähän murrokseen strategisesti ja rakentavasti. Suomen strategisena mahdollisuutena on kilpailla pääoman massan sijaan arkkitehtuurilla. Ehdotamme siirtymistä yksittäisistä hankkeista systemaattiseen talouden infrastruktuurien kehittämiseen. Tarvitsemme talouden "Xerox PARC:n" – laboratorion, jossa uuden talouden käyttöliittymät ja pelisäännöt koodataan.
Ydinteesit
Talous on media Talous ei ole neutraali taustajärjestelmä, vaan laskennallinen ja kulttuurinen medium. Se muokkaa sitä mitä pidämme arvokkaana ja kuinka toimijuus yhteiskunnassa jakautuu. Nopeat tietoverkot muuttavat mitä tällä mediumilla voidaan ilmaista: mitä voidaan laskea, kuka voi osallistua ja mistä kasvu syntyy.
Kasvu on laskennan tulos Se, mitä talous laskee ja palkitsee, määrittää sen, mitä yhteiskunta tuottaa. Kasvu ei ole luonnonlaki, vaan seurausta talouden laskennasta ja protokollista.
Toimijuus on uusi niukka resurssi Tulevaisuuden kasvu syntyy arkkitehtuureista, jotka jakavat taloudellista toimijuutta mahdollisimman laajasti verkon reunoille.
Teknologinen murros on epätäydellinen ilman talouden murrosta Ilman uusia taloudellisia protokollia tekoäly, data ja automaatio vahvistavat vanhentunutta ajatusta taloudesta sen sijaan, että loisivat uutta. Kun yhteiskunta toimii globaalien tietoverkkojen, reaaliaikaisen laskennan ja tekoälyn kanssa, myös talouden kieli, rakenteet ja laskenta on päivitettävä.
Kasvun avain on infrastruktuuri, ei yksittäiset hankkeet Tarvitaan pysyvä kyvykkyys kehittää talouden rakenteita, ei vain yksittäisiä hankkeita.
Miten raportti muuttaa käsitystämme taloudesta?
Raportti siirtää talousajattelun painopisteen markkinoista ja vaihdosta kohti koordinaatiota, laskentaa ja toimijuutta. Se osoittaa, että historiallisesti jokainen talouden suuri murros on seurannut sen median muutosta: rituaaleista kirjanpitoon, markkinoihin ja digitaalisiin alustoihin.
Nyt olemme siirtymässä seuraavaan vaiheeseen, jossa taloudesta tulee ohjelmoitava tila. Tämä tarkoittaa, että talouden säännöt eivät ole enää annettuja, vaan niitä voidaan suunnitella, testata ja päivittää. Talous muuttuu ilmaisulliseksi järjestelmäksi, jossa arvoa ei vain mitata jälkikäteen, vaan rakennetaan etukäteen.
Mitä tästä seuraa: uusi käsitys talouskasvusta
Kasvu ei synny enää ensisijaisesti pääoman kasautumisesta, mittakaavaeduista tai kilpailun kiristämisestä. Se syntyy:
laajemmasta osallistumisesta
paremmasta koordinaatiosta
monimuotoisemmasta arvon tunnistamisesta
Ohjelmoitavassa taloudessa kasvu tarkoittaa taloudellisen toimijuuden kasvua: kykyä osallistua, luoda, vaihtaa ja hallita arvoa uusilla tavoilla. Taloudellinen luovuus ja tuottavuus kasautuvat sinne, missä ihmiset kokevat osallisuutta, ymmärtävät pelin säännöt ja voivat vaikuttaa niihin.
Mahdollisuus Suomelle
Suomen strateginen mahdollisuus ei ole kilpailla pääoman määrässä tai alustajättien mittakaavassa. Se on arkkitehtuurissa.
Suomella on poikkeukselliset edellytykset:
Korkea institutionaalinen luottamus
Kehittynyt digitaalinen infrastruktuuri
Vahva julkinen koordinaatiokyky
Kokeilumyönteinen kulttuuri
Raportti ehdottaa, että Suomi ottaa aktiivisen roolin uuden talouden kehittämisessä perustamalla pysyvän kehitysympäristön – Talouden Xerox PARC:n – jossa talouden uusia protokollia, laskentatapoja ja käyttöliittymiä kehitetään systemaattisesti.
Kyse ei ole yksittäisestä politiikkatoimesta, vaan uudesta kasvustrategiasta: Suomesta voisi tulla maa, joka ymmärtää ensimmäisenä, että tulevaisuuden talous ei ole niukkuuden hallintaa, vaan informaation välitystä - ja alkaa rakentaa sen päälle systemaattista toimintaympäristöä.
Last updated